Sukuseuran perustaminen

Ajatus Tissarin suvun kokoamisesta yhteiseen sukuseuraan syntyi kangasniemeläisen liikkeenharjoittaja Airi Peterin ja oululaisen opettaja Olavi Tissarin keskusteluissa Väinö Tissarin (Samuli Tissarin isän) hautajaisissa Kangasniemen yhteiskoululla kesäkuun 4. päivä 1976. Ajatus oli jäänyt itämään ja siitä oli myöhemmin kiinnostunut myös Marita Takkinen, jonka kotitilaa Kangasniemen Kauppilan kylässä ovat hallinneet Tissarin sukuiset isännät vuodesta 1710 lähtien. Ajatus levisi suvun keskuuteen vähitellen suusta suuhun menetelmällä.

Toukokuun 15. päivänä 1981 pidettiin Kangasniemen kirkolla Airi Peterin kotona sukuseuran perustava kokous, jossa olivat läsnä Airi Peteri, Marita Takkinen, Väinö Tissari, Lauri Tissari ja Samuli Tissari Kangasniemeltä, Olavi Tissari Oulusta ja Jorma Tissari Helsingistä. Näitä henkilöitä kutsutaan Tissarin Sukuseuran perustajajäseniksi. Kokouksessa päätettiin perustaa Tissarin Sukuseura, jonka tarkoituksena tulisi olemaan suvun vaiheiden ja historian selvittäminen, suvun perinteiden vaaliminen ja yhteenkuuluvuuden tunteen edistäminen suvun jäsenten keskuudessa. Kokouksessa laadittiin lisäksi sukuseuran perustamisasiakirja ja hyväksyttiin seuran säännöt. Sukuseuran puheenjohtajaksi eli esimieheksi valittiin Jorma Tissari, varapuheenjohtajaksi eli varaesimieheksi Airi Peteri ja sihteeriksi Marita Takkinen.

Sukuseuran perustamisesta levitettiin tietoa kirjeitse ulkomaita myöten ja niinpä Tissarin Sukuseuran ensimmäiseen sukukokoukseen Kangasniemen kirkonkylän peruskoulun yläasteen juhlasaliin 12.7.1981 saapui eri puolilta Suomea, Ruotsista ja Länsi-Saksasta 409 suvun jäsentä.

Sukuseuran hallitukseen valittiin perustavassa kokouksessa valitun kuuden jäsenen, Airi Peterin, Marita Takkisen, Olavi Tissarin, Väinö Tissarin, Lauri Tissarin ja Jorma Tissarin lisäksi Einari Tissari Varkaudesta sekä Leena Tissari ja Veikko Tissari Kuopiosta.