Sukuseuran suorittamalla sukututkimuksella haetaan sukuseuran jäsenille tietoja heidän omasta suvustaan. Samalla selvitetään menneiden sukupolvien elämää, tapoja ja toimia sekä yhdistetään ja vertaillaan näitä tietoja sen ajan yhteiskuntaan ja historiaan. Perinteisen sukututkimuksen lisäksi nykyisin harjoitetaan myös DNA-tutkimusta suvun vaiheista.

Sukuseura käynnisti varsin ripeästi ensimmäisen esimiehensä Jorma Tissarin johdolla sukututkimuksen, jota teki maisteri Raimo Viikki Mikkelin maakunta-arkistosta. Tutkimusten tuloksena syntyi alkuvuodesta 1986, vajaa viisi vuotta sukuseuran perustamisen jälkeen, ensimmäinen sukukirja "Tissarin sukua vuosisatain takaa". Kirjan kokoamistyön teki Jorma Tissari Raimo Viikin tutkimusten pohjalta. Kirja valmistui painosta sopivati ennen 5-vuotis-juhlakokousta. Kirjan painattaminen oli taloudellisesti raskas urakka vähävaraiselle sukuseuralle. Kustannuksista selvittiin ottamalla seuralle 15000 mk:n laina hallituksen jäsenten omavelkaisilla takauksilla.

Sukututkimusta jatkettiin 1990-luvulla Mikkelin maakunta-arkistossa Hannu Lähteen tekemänä. Lähestulkoon kaikki maakunta-arkistossa olevan suvun jäsenet 1850-luvulle saakka koottiin sukutauluihin, jotka tulostettiin erillisinä monisteina. Tutkimusta jatkettiin edelleen 1800-luvun vaihteeseen saakka maakunta-arkistoon tulevilta mikrofilmeiltä.

Sukuseuran jäsen Raija Järvenpää suoritti 1990-luvun lopulla omaa erillistä tutkimusta Pielaveden sukuhaarasta. Työn tuloksena julkaistiin vuoden 2002 alkupuolella sukukirja "Pielavetisen sotilaan Tissaris Matti Matinpojan jälkeläisiä 1700-luvulta lähtien". Kirjan kokosi Raija Järvenpää oppilastyönä Lahden Työväenopistossa 1996-2002. Ohjaajana on toiminut sukuhistorian opettaja Taisto Suontausta ja opponenttina Jouko Tanskanen.

Kangasniemen kantakodin sukuhaaran tukututkimusta on jatkettu Paavo Matinpoika Tissarista eteenpäin. Tutkimusta tekivät vuodesta 2002 alkaen Sirkka Heikkinen (k. 3.3.2012), Raija Järvenpää ja Eija Matilainen. Kirjan kokosi Raija Järvenpää oikolukijana Eija Matilainen. Kirja julkaistiin sukuseuran 35-vuotisjuhlassa Kangasniemen kunnanvirastolla 30.7.2016.

Sukututkimus on pitkäjännitteistä ja aikaa vievää työtä. Tietoja joudutaan hakemaan monista eri asiakirjoista ja paikoista, mutta tärkeitä tiedonlähteitä ovat itse suvun jäsenet. Työtä helpottaa suunnattomasti suvun jäsenten oma-aloitteisuus esimerkiksi tietojen hankkimisessa kirkollisista virastoista. Tietojen antamisen yhteydessä tulevat hoidetuksi myös niiden julkaisuun liittyvät lupakysymykset.

Internetissä on runsaasti tarjolla digitoituja seurakuntien, viranomaisten ja muiden tahojen tuottamia lähteitä, joiden avulla pääset alkuun sukusi ja sinua kiinnostavien henkilöiden tutkimuksessa.

Digitoitujen kirkonkirjojen avulla sukututkimuksen voi aloittaa vaikka kotoa käsin. Toistaiseksi, sekä henkilönsuoja- että resurssisyistä, löytyy verkosta vielä vähän 1900-lukua tai sitä uudempaa aineistoa.

Sukututkimuksessa tarvittavia keskeisiä lähteitä etenkin Kansallisarkistossa on listattu esimerkiksi Arkistojen portissa. Tissarin sukuseuran tutkijat auttavat mielellään tiedonhakuun ja sukuperinnön tallentamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Seuraavassa on listattu aineistoja koskien etenkin Pielaveden ja Kangasniemen seurakuntia.

Huom. lista päivittyy (viimeinen muutos 24.7.2020).

Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, pitäjänkartastot:

• Pielavesi 1845–1847, Säviä (Kallioselkä vasemmassa reunassa Säviän kylän luoteisnurkassa)
• Kangasniemi 1844-1848, Salmenkylä (kartta 1, kartta 2) ja Kauppila.