Sukuseuran toimintaa

Sukukokoukset

Sukuseuran toimintaan ovat kuuluneet sääntömääräiset sukukokoukset, joiden yhteydessä alkuaikoina järjestettiin myös illanviettoja. Sukuseuran hallituksella oli alkuvuosina ajatuksena perustaa alueellisia sukusoluja, jotka olisivat toimineet sukuseuran sisällä verrattain itsenäisesti ja tehneet alueellista sukututkimusta. Vuosina 1983 ja 1984 järjestettiin Pielavedellä ja Sonkajärvellä tilaisuudet tällaisen solutoiminnan käynnistämiseksi. Suvun jäseniä oli kuitenkin niin harvassa, ettei toiminta lähtenyt käyntiin.
Vuonna 1992 sukukokous pidettiin Tuusniemellä, jossa osallistuttiin samalla Itä-Suomen sukujen tapaamiseen ja sukuseminaariin.
Vuoden 2007 sukukokouksessa Kangasniemellä Salmenkylän Metsästysseuran majalla YLE TV1:n "Priima asiaohjelmat" teki sukuseuratoiminnasta ohjelmaa televisioon. Toimittajana oli Tiina Klemettilä ja kuvaajana Simo Pitkänen. Ohjelma tuli televisiosta 6.9.2007. Aiheesta on alempana erillinen selostus.
Vuonna 1999 seuran sääntöjä muutettiin siten, että sääntömääräiset sukukokoukset pidetään vain joka toinen vuosi. Sukujuhlat pidetään edelleen joka viides vuosi.
Sukuseura on ollut perustamisestaan vuodesta 1981 lähtien Sukuyhteisöjen tuen (SYT) ja sen seuraajan Sukuseurojen Keskusliiton jäsen. Sukuseuran ensimmäinen esimies Jorma Tissari toimi aikoinaan SYT:n hallituksen puheenjohtajana.

Sukukokouksia on pidetty seuraavasti:
  1. Kangasniemen peruskoulun yläasteen juhlasalissa 12.7.1981. Läsnä 409 suvun jäsentä.
  2. Kangasniemen peruskoulun yläasteen juhlasalissa 11.7.1982. Läsnä 97 suvun jäsentä.
  3. Kangasniemen kirkonkylässä Salmenpuiston vanhassa pappilassa 10.7.1983. Läsnä 79 suvun jäsentä.
  4. Kangasniemen kirkonkylässä Salmenpuiston vanhassa pappilassa 14.7.1984. Läsnä 40 suvun jäsentä.
  5. Kangasniemen Kutemajärvellä vanhan Tenkkelin talossa 13.7.1985. Läsnä 24 suvun jäsentä.
  6. Mikkelissä Annilan kartanossa 2.8.1986. Läsnä 80 suvun jäsentä.
  7. Kangasniemen kirkonkylässä Työväentalossa 26.7.1987. Läsnä 34 suvun jäsentä.
  8. Kangasniemen Tissarin kylässä Saara Tissarin talossa 23.7.1988. Läsnä 42 suvun jäsentä.
  9. Mikkelin mlk:n Kalvitsassa Timo Nykäsen Kaukolan tilalla 29.7.1989. Läsnä 55 suvun jäsentä.
  10. Toivakassa Perhehotelli Ruuhipirtissä 11.8.1990. Läsnä 25 suvun jäsentä.
  11. Kangasniemen kirkonkylässä Työväentalossa 13.7.1991. Läsnä 62 suvun jäsentä.
  12. Tuusniemen Ohtaanmäen kylässä Ritva ja Toivo Puurusen tilalla 18.7.1992. Läsnä 15 suvun jäsentä.
  13. Kangasniemen Tissarin kylän Emäpajunlahden rannalla Erkki Tissarin kesämökillä 17.7.1993. Läsnä 30 suvun jäsentä.
  14. Kangasniemen Tissarin kylän Emäpajunlahden rannalla Erkki Tissarin kesämökillä 6.8.1994. Läsnä 21 suvun jäsentä.
  15. Kangasniemen kirkonkylässä Työväentalossa 22.7.1995. Läsnä 28 suvun jäsentä.
  16. Nilsiän kunnan Aholansaaressa 13.7.1996. Läsnä 38 suvun jäsentä.
  17. Leppävirran kunnan Aholan koululla 9.8.1997. Läsnä 10 suvun jäsentä.
  18. Kangasniemen Kauppilan kylässä Seppälän talossa 23.8.1998. Läsnä 26 suvun jäsentä.
  19. Kangasniemen Salmenkylässä Arvo Tissarin kotona 14.8.1999. Läsnä 36 suvun jäsentä.
  20. Mikkelin Kalvitsassa Loukeen toimintakeskuksessa 21.7.2001. Läsnä 60 suvun jäsentä.
  21. Laukaassa Kuusan Nuorisoseuran talolla 2.8.2003. Läsnä 35 suvun jäsentä.
  22. Kangasniemen Koittilassa Vilskan tuvassa 30.7.2005. Läsnä 35 suvun jäsentä.
  23. Kangasniemellä Salmenkylän Metsästysseuran majalla 11.8.2007. Läsnä 35 suvun jäsentä.
  24. Jäppilän kirkonkylällä Ravintola Jäppilän Kievarissa 15.8.2009. Läsnä 48 suvun jäsentä.
  25. Jyväskylän Kuokkalassa Korpelan tilalla 13.8.2001. Läsnä 55 suvun jäsentä.
  26. Kangasniemellä Hokan metsästysseuran Tapiola-majassa 10.8.2013. Läsnä 32 suvun jäsentä.
  27. Kangasniemellä Ruokomäen Kylätalossa 22.8.2015. Läsnä 30 suvun jäsentä.

Sukujuhlat

Sukuseuran kaksipäiväinen 5-vuotisjuhla pidettiin Mikkelin maalaiskunnassa Annilan kartanossa 2.8.1986. Lauantaipäivä aloitettiin sukukokouksella, jonka jälkeen sukututkimuksen tekijä, maisteri Raimo Viikki ja sukukirjan kokooja , esimies Jorma Tissari esittelivät keväällä ilmestynyttä sukukirjaa "Tissarin sukua vuosisatain takaa". Sukujuhlaan valmistui taiteilija Teuvo-Pentti Pakkalan suunnittelema sukutunnus ja pöytästandaari, jonka aiheina on käytetty suvun kantaisän Matti Tissarin nimen alkukirjaimia MT ja Kangasniemen kunnan vaakunaa. Ensimmäinen standaari luovutettiin sukujuhlassa Raimo Viikille ja toinen kappale Jorma Tissarille. Illallinen nautittiin seisovasta savolaisesta pitopöydästä. Sen jälkeen oli illanvietto, musiikkia, laulua kilpailuja, seuraleikkejä ja arpajaisia. Ohjelman juonsi ammattitaidolla trubaduuri, opettaja ja hallituksen jäsen Olavi Tissari Oulusta. Iltaa jatkettiin saunomisella ja viihtyisällä yhdessä ololla. Sunnuntaina osa juhlaväestä osallistui laivaristeilylle ms. Jaarlilla suvisella Saimaalla reitillä Mikkeli-Haimari-Mikkeli.

Sukuseuran kaksipäiväinen 10-vuotisjuhla pidettiin 13.-14.7.1991 Kangasniemellä Työväentalossa ja peruskoulun yläasteen juhlasalissa. Lauantaipäivänä oli sukukokous, johon kunnanjohtaja Pekka Toivonen toi Kangasniemen kunnan tervehdyksen. Puulavedellä tapahtuneen laivaristeilyn jälkeen käytiin laskemassa sukuseuran seppeleet sankarihaudoille ja Tissarin suvun esi-isien Heikki, Fredrik ja Kalle Tissarin haudoille. Juhlien osanottajat tutustutettiin kiertoajelulla Tissarin vanhoihin asuinsijoihin. Iltajuhla vietettiin Työväentalossa musiikin, tanssien, seuraleikkien, arpajaisten ja keskinäisen seurustelun merkeissä. Väinö Tissari säesti menoa hanurillaan.
Sunnuntaipäivä alkoi jumalanpalveluksella kirkossa, jossa saarnasi pastori Timo Tissari. Epistolan luki Liisa Laitinen. Pääjuhla pidettiin peruskoulun yläasteen juhlasalissa. Kuunneltiin jousikvartetin soittoa ja laulettiin Kangasniemen laulu. Tervehdyssanat lausui sukuseuran esimies Jorma Tissari. Vesaiset esittivät kansantanhuja. Juhlapuhujaksi lupautunut professori Harald Teir oli sairastunut. Hänen sijastaan juhlaesitelmän "Kirkko kotiseudun kuvastimessa" piti Kangasniemen eläkkeellä oleva kirkkoherra Matti Tukia. "Tissarin suvun kronikan", jonka oli laatinut Liisa Arkko, kantaesittivät Maire Pylvänäisen säestämänä Heikki Peteri, Lauri Tissari ja Veikko Tissari. Jousikvartetin esityksen jälkeen kangasniemeläisen Otto Laitisen sanoittamaan virteen 147 "Sukupolvet ennen meitä".

Sukuseuran 15-vuotisjuhlille kokoonnuttiin 13.-14.7.1996 Nilsiän Aholansaareen, herännäisjohtaja Ukko-Paavo Ruotsalaisen kotisaareen, jossa monet suvut ovat kokoontuneet viettämään sukujuhliaan. Lauantaina kokoonnuttiin ensin Tahkovuoren Syvärin rannalle, josta isot moottoriveneet kuljettivat juhlavieraat Aholansaareen. Juhlaa vietettiin talvella edesmenneen sukuseuran ensimmäisen esimiehen ja kunniapuheenjohtajan Jorma Tissarin muistoa kunnioittaen. Lauantaipäivänä oli tulokahvien jälkeen sääntömääräinen sukukokous. Päivällisen jälkeen tutustuttiin Aholansaareen, sen rakennuksiin ja historiaan. Illalla saunomisen jälkeen istuttiin leirinuotiolla, paistettiin makkaraa, pidettiin arpajaiset, laulettiin ja nautittiin yhdessäolosta.
Sunnuntaina aamupalan jälkeen oli jumalanpalvelus Paavon pirtissä sekä päiväjuhla päärakennuksessa. Juhla aloitettiin laulamalla Suvivirsi 571, tervehdyssanat lausui seuran esimies Einari Tissari. Kuultiin Aino Puustisen laulu- ja Unto Kosusen hanuriesityksiä. Juhlaesitelmän Paavo Ruotsalaisesta - savolaisesta talonpojasta - piti pastori Ilkka Mattila. Laulettiin yhdessä Tissarin suvun kronikka ja Veikko Tissari kertoi Tissarin Sukuseuran vaiheista. Seuran varaesimies Airi Peteri kertoi "Pyhän Kirjan neuvoja sukupolville". Tilaisuus päätettiin virteen 332 "Herraa hyvää kiittäkää". Ruokailun jälkeen moottoriveneet kyyditsivät juhlavieraat Syvärin toiselle rannalle.

Sukuseuran 20-vuotisuhlat pidettiin Mikkelin Kalvitsassa Loukeen toimintakeskuksessa 21.-22.7.2001. Tilaisuus aloitettiin lauantaipäivänä juhlalounaalla, jonka jälkeen pidettiin sääntömääräinen sukukokous. Sukuseuran perustajajäsen Airi Peteri nimitettiin seuran kunniajäseneksi. Tissarin sukuseura on saanut alkunsa Airin aloitteellisuuden ansiosta.
Raija Järvenpää esitteli valmistumaisillaan olevaa sukukirjaa Pielaveden sukuhaarasta. Kirja on jatkoa suvun ensimmäiselle sukukirjalle. Raija on koonnut sukukirjaa oppilastyönä Lahden Työväenopistossa. Opettajanaan hänellä on ollut mm. sukuhistorian opettaja Taisto Suontausta. Sukuseura kiitti Raija Järvenpäätä ja kaikkia kirjan kokoamistyöhön osallistuneita suurenmoisesta työstä.
Lauantai-iltaa jatkettiin leirinuotiolla, jossa vietettiin hartaushetki pastori Aulis Arkon johdolla. Arkko piti sirpaloitumista huolestuttavana ilmiönä nyky-yhteiskunnassa. Sirpaloitumisen haitat ilmenevät erityisesti perheissä ja ihmisten arvomaailmoissa. Nykyajan perheistä puuttuvat juttujen kertojat. Aiemmin kun isovanhemmat asuivat samassa perheessä lastenlastensa kanssa, siirtyivät jutut ja tarinat sekä ennen kaikkea arvot ja niiden kunnioittaminen sukupolvelta toiselle.
Sukuhistorian opettaja Taisto Suontausta esiintyi leirinuotiolla vesimyllymuseotonttuna. Hän kertoi myllyjen ja jauhatuksen historiasta sekä Asikkalan kunnassa kunnostetusta Vääksyn vesimyllymuseosta, jonka historia ulottuu yli 500 vuoden taakse. Asikkalaa voidaan pitää todellisena vesimyllypitäjänä, sillä parhaana aikana kunnassa oli toiminnassa 40 vesimyllyä. Vielä viime sotiemme aikana oli 17 vesimyllyä toiminnassa. Vesimylly on keksitty itämailla tuhansia vuosia sitten ja otettu länsimaissa käyttöön noin vuonna 85 ennen ajanlaskumme alkua.
Nuotiovieraat viihtyivät hyvin toistensa seurassa. Laulettiin yhteislauluja, nautittiin muurinpohjalettuja, nuotiolla keitettyä kahvia ja tietenkin makkaraa.

Sunnuntaina 22.7. pidettyyn pääjuhlaan toi Mikkelin kaupungin tervehdyksen kulttuuri- ja vapaa-aikatoimenjohtaja Aulis Oittinen. Hän kertoi, että Mikkelin kaupunki on saanut kokonaan uuden ilmeen kuluvan vuoden alusta, kun Mikkelin maalaiskunta ja Anttola yhdistyivät kaupunkiin. Kun maan talouskehitys on keskittynyt entistä harvempaan keskukseen, Mikkelin seutu päätti koota voimansa, jotta Etelä-Savossa olisi yksikin kasvava ja kehittyvä, riittävän suuri keskusalue. Mikkelin seutu soveltuu hyvin varsinkin kesäisin erilaisten tapahtumien ja juhlien sijaintipaikaksi.
Oittisen mukaan ihmiset tarvitsevat henkisen selkärängan olemassaololleen. Yksi tärkeä tekijä on oma synnyinseutu, kotiseutu, mutta aivan erityinen arvo on noussut sukujuurille. Nykynuorten ongelmien taustalla on yhtenä syynä se, että heidän isänsä ja äitinsä ovat jääneet yksin kasvattajina. Mummot ja papat ovat kaukana tai poissa, yhteydet ovat vähäisiä. Nuoret eivät ole kokeneet suvun merkitystä henkisen kasvunsa tukena. Oittinen uskoo, että hyvän ja henkisesti elävän sukuyhteyden merkitys tulee korostumaan. Historian tunteminen on meille suomalaisille arvokas ja isänmaallinen asia. Tärkää myös on, että tunnemme omat juuremme. Oittinen toi Mikkelin kaupunginhallituksen onnittelut juhlaan ja toivoi hyvää menestystä seuran toiminnalle.
Tervehdyspuheen jälkeen laulettiin yhteisesti Liisa Arkon joulunpyhinä 1990 laatima Tissarin suvun kronikka. Sukuhistorian opettaja Taisto Suontausta piti juhlaesitelmän, jonka alussa hän kiitteli edellä laulettua Tissarin suvun kronikkaa. Tällaisilla tarinoilla luodaan yhteishenkeä suvun keskuuteen. Hän kertoi, että kaikissa suvuissa on keisari ja kerjäläinen, kuten em. kronikastakin ilmeni. Suontausta toi terveiset ja onnentoivotukset omalta Kurki-Suontausta Sukuyhdistykseltä ja äitinsä puolelta Leskisten Sukuseuralta. Hän sanoi, että sukuyhdistysten välinen yhteistyö on tärkeää ja se on vielä käyttämätön voimavara. Sukuyhdistykset eivät ole kilpailijoita keskenään. Suontausta esitelmöi sukututkimuksen ja sukukirjan laatimisen iloista, suruista ja seurauksista. Hänen mukaansa on tärkeää nimetä kirjan kustantaja, sopia tekijänoikeuksista, vastuista, velvollisuuksista sekä palkkioista ja kustannusten korvauksista. Kustantaja viime kädessä päättää, mitä kirjaan otetaan mukaan ja pitää huolen siitä, että ihmisen yksityisyyden suojaa ei loukata. Kirjaan kannattaa kirjoittaa myös muisteloita. Sukukirjan teko on myös kulttuurihistoriallinen teko. Jälkipolvet ovat varmasti kiinnostuneita meistä. Kaikki mitä saadaan tallennetuksi, jää jälkipolville. Suontausta kehottikin kuulijoita: "Lähtekää haastattelemaan vanhempia ihmisiä jo tänään, huomenna se voi olla myöhäistä."
Suontausta esitteli sukuhistorian tutkijaseminaarin tuloksena ilmestyneitä sukuhistoriakirjoja sekä antoi ohjeita sukukirjan kuvituksesta, oikolukemisesta ja sitomisesta. Oikovedos on syytä antaa useiden henkilöiden luettavaksi. Kirjan julkistamisesta kannattaa järjestää julkistamistilaisuus. Suontausta puhui myös suvun mukana kulkevista arvoista ja perinteistä. On tärkeää, että kunnioitetaan esivanhempien työtä. Muuten meillä ei olisi sitä, mitä meillä tänä päivänä on; arvokas ajattelu, lain kunnioittaminen, hyvät tavat. Näitä kannattaa tallentaa ja siirtää jälkipolville. Hän ihmetteli myös kuinka tärkeäksi raha on tullut nykymaailmassa, kun kukaan ei voi viedä siitä mukanaan edes penninpyörylää. Tärkeämpää on, että siirrämme esivanhempiemme kunnioitusta ja arvoja jälkipolville.
Mikkeliläisistä teatterin- ja musiikinharrastajista koottu ryhmä "Iltamateatteri" ohjaajansa Tarja Heiskasen johdolla esitti ratkiriemukasta ohjelmaa ja musiikkia, joka ihastutti koko juhlayleisön. Esitysten välissä sukuseuran esimies Veikko Tissari kertoi sukuseuran vaiheista kahden vuosikymmenen ajalta. Tilaisuuden lopuksi kukitettiin ja luovutettiin kunniakirjat seuran kunniajäseneksi nimetylle Airi Peterille ja jo aiemmin kunniapuheenjohtajaksi nimetylle Einari Tissarille. Lisäksi kukitettiin myös muita sukuseuran toiminnassa ja juhlien järjestelyissä ansioituneita henkilöitä. Tilaisuus päättyi kangasniemeläisen Otto Laitisen vuonna 1955 sanoittamaan virteen 147: "Sukupolvet ennen meitä".

Sukuseuran 25-vuotisjuhlissa 5.-6.8.2006 halusimme kunnioittaa menneitä sukupolvia, astella monien Mattien, Laurien ja Paavojen jalanjälkiä ja viettää juhliamme suvun kantakodissa. Juhlien pitopaikaksi valittiin Läsäkosken vanha kartanomiljöö Kangasniemellä. Paikalla oli 55 suvun jäsentä. Kaukaisimmat vieraat tällä kertaa olivat Allan Miller-Tissari ja hänen pojanpoikansa Moskovasta ja Kristiina ja Jürgen Fristoft Tanskasta.
Lauantaina ensimmäisistä tervehdyksistä lähtien ilmassa oli perhejuhlan tuntu, oltiinpa sitten sisarukset tai seitsemännet serkut. Nautimme herkullisen lounaan kartanon päärakennuksessa toimivassa ravintolassa. Juhlatilana toimi vanha navetta, jonka parsille levittäydyimme kuuntelemaan sukuseuran esimiestä, Veikko Tissaria, joka kertoi ja palautti mieliin seuran vaiheita perustamisesta nykypäiviin. Sitten lauloimme Liisa Arkon sanoittaman kronikan Tissareista. Sävel osuvasti "Arvon mekin ansaitsemme". Ulkopuolisena esiintyjänä oli Uapelj Rummukaene, joka tarinoi, lauloi kitaran säestyksellä ja "naaratti haaskan näkösijä naesija " ja taatusti myös miehiä. Tissareista tehdyn kahden sukukirjan lisäksi Kangasniemen Tissareita kaiken aikaa, jotta nämäkin sukuhaarat saataisiin kansien väliin. Sirkka Heikkinen, Raija Järvenpää ja Eija Matilainen kertoivat urakan nykyvaiheista ja tivasivat läsnäolijoilta tietoja heidän perheistään ja vanhemmistaan.
Kahvitauolla ravintoloitsija Ismo Tuovinen kertoi Läsäkosken kartanon, sahan ja myllyn historiasta. Vaikka Läsäkoski onkin "Puulaveen viärällä puolella", moni sukulainen pääsi aikoinaan sahalle töihin.
Juhlan ohjelmaan kuuluivat myös lystikkäät arpajaiset, joissa onnettarena toimi Kirill Miller.
Juhlaan oli kerätty myös vanhoja suvun omistamia esineitä ja valokuvia. Ansa Pennanen toi nähtäväksi melkoisen määrän tiffanylasia.
Sunnuntaina sukuseura laski kukkia sankarihaudoille. Jumalanpalveluksessa Kangasniemen kirkossa saarnasi Inkerin piispa Aarre Kuukauppi. Ehtoollisen jakelussa avusti Kuortaneen kappalainen Timo Tissari, sukumme ainoa kirkolliseen rälssiin kuuluva. Jumalanpalveluksen jälkeen oli opastettu kierros hautausmaalla, jossa nähtiin Tissarin suvun hautoja ja vanhan kirkon rauniot. Sen jälkeen tutustuttiin Kangasniemen museoon. (Teksti: Sirkka Heikkinen)

Sukuseuran 30-vuotisjuhlia vietettiin Jyväskylässä Korpelan tilalla lauantaina 13.8.2011. Lämmin kesäsää ja vanha historiallinen hirsitalomiljöö Kuokkalan kaupunginosassa ottivat kaikki 56 juhlavierasta lämpimästi vastaan. Juhlapaikalle oli koottu suvun jäsenten kädentaitojen ja vanhojen esineiden näyttely. Erityistä huomiota herättivät Ansa Pennasen tiffanylasiteokset.
Herkullisen lounaan jälkeen seuran esimies Veikko Tissari toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Sukujuhlan ohjelmaan kuului myös sääntömääräinen sukukokous, joka aloitettiin laulamalla Liisa Arkon sanoittama Tissarin Suvun Kronikka sanoihin osuvalla sävelmällä "Arvon mekin ansaitsemme". Pidettiin hiljainen hetki edesmenneiden suvun jäsenten muistolle. Sukukokous jakoi huomionosoituksia ansioituneille sukuseuran jäsenille. Perustajajäsen ja pitkään hallituksessa toiminut Marita Takkinen nimitettiin sukuseuran kunniajäseneksi. Tissarin sukuseuran tunnusta esittävän ansiomerkin saivat Sirkka Heikkinen, Anna Iivari, Raija Järvenpää, Liisa Laitinen, Eija Matilainen, Seppo Räihä, Arvo Tissari, Osmo Tissari, Veikko Tissari ja Väinö Tissari.
Kahvitarjoilun jälkeen esiintyi perinteikkään Mieskuoro Sirkkojen vahvistettu kvartetti. Laulajat hauskuttivat yleisöä erityisesti Erkki Teittisen sanoittamalla ja Juha Holman säveltämällä "Saunadirektiivi"-esityksellään, joka sopi mainiosti juhlan tunnelmaan.
Sukuseuran edesmennyt ensimmäinen esimies ja kunniapuheenjohtaja Jorma Tissari on kerännyt mittavan, noin 380 maalausta käsittävän taidekokoelman ja lahjoittanut siitä parhaimmiston synnyinkaupunkinsa Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitokselle. Valitettavasti näyttely oli juhlan ajankohtana suljettu, joten esittelimme upean taidekokoelman juhlayleisölle diaesityksenä.
Tissarin suvun kantakoti on Kangasniemellä, jossa esi-isämme ovat sukututkimuksen mukaan asuneet jo 1500-luvun alkupuolella. Sieltä suku on levittäytynyt eri puolille maailmaa. Tissareista on tehty kaksi sukukirjaa: Jorma Tissarin toimittama Tissarin sukua vuosisatain takaa ja Raija Järvenpään 450-sivuinen teos Pielaveden sukuhaarasta. Sukuseuran jäsenet Sirkka Heikkinen, Raija Järvenpää ja Eija Matilainen ovat jatkaneet tutkimusta Kangasniemen sukuhaarasta tavoitteena kolmas Tissarin sukukirja. Raija Järvenpää esitteli juhlassa viimeisimpiä tutkimuksia - keitä me olemme, mihin sukuhaaraan kuulumme, miten sukukirjan tekeminen etenee ja mitä tietoja edelleen tarvitaan suvun jäseniltä.
Sukujuhlan perinteiseen ohjelmaan kuuluivat myös arpajaiset runsaine palkintoineen. Sen jälkeen käytiin juhlapaikan vieressä olevassa Latoteatteri Kulississa katsomassa kesäteatterinäytöksen "Häräntappoase". Juhlapäivän lopuksi nautimme yhteisen päivällisen.
Seuraavana sunnuntaipäivänä paikkakunnalla yöpyneet juhlavieraat kävivät kunniakäynnillä laskemassa kukkavihkon Jorma Tissarin haudalle Jyväskylän Vanhalla hautausmaalla.
Tissarin Sukuseuran 35-vuotisjuhla ja sukukirjan julkistamistilaisuus pidettiin helteisenä lauantaina 30.7.2016. Kangasniemen kunnanviraston upeaan Kangasniemi-saliin kokoontui 101 Tissarin suvun jäsentä viettämään 35-vuotisjuhliaan ja julkistamaan kolmatta sukukirjaansa. Kaukaisimmat vieraat tulivat Moskovasta, kun Eugene Millerin perhe kävi samalla tutustumassa isoisänsä Kalle Emil Tissarin syntymäkotiin Tenkkeliin Kangasniemen Kutemajärvellä.

Kangasniemi-Sali, jossa pidetään mm. Kangasniemen laulukilpailut, antoi loistavat puitteet juhlan pitopaikaksi ja erityisesti musiikkiesityksille. Tilaisuus aloitettiin laulamalla Liisa Arkon sanoittama "Tissarin suvun kronikka". Kangasniemeläinen muusikko Pentti Saloranta säesti kitaralla. Tervehdyssanojen jälkeen Mieskuoro Sirkkojen Sarkka-kvartetti esitti viisi laulua, joista ensimmäinen "Putte possun nimipäivän" sävelin esitetty laulu oli sanoitettu tilaisuuden teeman mukaan.

Kangasniemen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Hokkanen lähetti juhlaan Kangasniemen kunnan tervehdyksen. Hänen mukaansa oman sukunsa, taustansa ja omien juuriensa selvittämisestä on tullut hyvin suosittu harrastus. "-On arvokas asia, että sukujen keskuudesta löytyy henkilöitä, joille sukututkimus on mieluisaa työtä. Heidän työnsä tuloksena me muut saamme valmiiksi tutkittua perinnetietoutta käyttöömme. Siksipä suuri hatunnosto, että juuri teidän, Tissarin, suvustakin löytyy näitä innokkaita suvuntutkijoita, kuten esim. Sirkka Heikkinen, Raija Järvenpää ja Eija Matilainen, jotka ovat olleet keskeisiä henkilöitä Tissarin Kangasniemen sukuhaaran uuden sukukirjan laadinnassa. Kunniamaininnan ehdottomasti ansaitsee nyt jo edesmennyt kangasniemeläinen Airi Peteri, jonka aloitteellisuuden ansiosta Tissarin sukuseura on saanut alkunsa. Näin sukututkimuksen myötä nuoremmatkin polvet pystyvät tarkastelemaan esi-isiään, omia taustojaan ja tuota kautta tarinat jäävät elämään, vaikka tarinankertojia poistuukin keskuudestamme."

Pidettiin ylimääräinen sukukokous, jossa sukuneuvoston esityksestä Anna Iivari nimitettiin sukuseuran kunniajäseneksi. Anna liittyi sukuseuran jäseneksi vuonna 1992 ja valittiin seuraavana vuonna sukuneuvostoon. Sukuseuran varaesimiehenä hän toimi vuosina 1998-2009 ja taloudenhoitajana vuosina 2005-2015. Anna on toiminut pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti sukuseuran johtotehtävissä ja edistänyt merkittävällä tavalla sukuseuran toimintaa.

Kitaristi Pentti Saloranta esitti Kangasniemellä syntyneen ja Amerikkaan muuttaneen Hiski Salomaan lauluja. Nämä siirtolaiselämää kuvaavat kuplettilaulut sopivat hyvin tilaisuuteen ja saivat yleisöltä runsaat suosionosoitukset.

Raija Järvenpää esitteli juuri valmistunutta sukukirjaa "Tissarin sukua Kangasniemellä 500 vuotta" ja kertoi sukukirjan tekoon liittyviä vaiheita. Tämä Kangasniemen kantakodin sukuhaaraa käsittelevä sukukirja on järjestyksessä kolmas. Ensimmäinen suvun kangasniemeläisiä alkujuuria käsittelevä kirja julkaistiin 1986 ja toinen Pielaveden sukuhaaraa käsittelevä kirja 2002. Viimeksi mainitun kirjan valmistuttua Sirkka Heikkinen tokaisi eräässä sukuneuvoston kokouksessa, että eiköhän tehdä sukukirja myös Kangasniemen kantasuvusta. Sirkka Heikkinen oli jo valmiiksi tutkinut omaa sukuansa. Siitä se alkoi, neljätoista vuotta sukututkimusta, pääosissa Sirkka Heikkinen, Raija Järvenpää ja Eija Matilainen. Sirkka Heikkisen kuoleman jälkeen 2012 jäi Raijalle ja Eijalle vielä paljon tehtävää, mutta urhoollisesti he hoitivat työn loppuun. Kirjan kokoamistyön teki Raija Järvenpää vanhalla rutiinilla ja kirjan taiton Torsti Eriksson. Kirjasta tuli suuren sivumäärän johdosta kaksiosainen. Ensimmäinen 462 sivuinen osa sisältää kertomuksia, valokuvia lehtileikkeitä ja muuta aineistoa entisajan elämästä. Toisessa 664 sivua käsittävässä osassa on 1781 sukutaulua perheellisistä suvun jäsenistä lapsineen, yhteensä noin 10000 nimeä. Kirjaparista otettiin 400 kpl:n painos (1170 kg). Painopaikka oli Waasa Graphics Oy, jonka kanssa yhteistyö sujui erinomaisesti.

Timo Tissari piti mielenkiintoisen esityksen DNA-tutkimuksesta, jota aihetta on käsitelty myös sukukirjassa. Kahdesta suvun miespuolisesta jäsenestä tehty tutkimus paljasti, että kuulumme haploryhmään N ("Niilon pojat"), eli "Mammutin metsästäjät" perillisiin, joita Suomen miehistä on noin 60%. Tutkimus ei tue perimätietoa, että Tissarin suku olisi tullut Unkarista, Tonavan sivujoen Tiszan varrelta, sillä Niilo-haploryhmä on Unkarissa hyvin harvinainen. Olisi suotavaa, että useampi Tissarin suvun miespuolinen osallistuisi DNA-tutkimukseen. Katsottiin lisäksi vuonna 2007 tehty YLE TV2 Priima-ohjelma DNA-tutkimuksesta ja Tissarin sukuseuran vuosikokouksesta.

Kakkukahvitarjoilun jälkeen Pentti Saloranta esitti lisää Hiski Salomaan musiikkia. Juhlaohjelma jatkui Raija Järvenpään esitelmällä. Hän kertoi aluksi hyvin perusteellisesti sukututkimuksen periaatteista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Sen jälkeen Raija kertoi viime joulukuussa Kangasniemen kunnan arkistosta löytyneestä yli 700 arkkia käsitävästä kokoelmasta Tissarin suvun vanhoja asiakirjoja. Niistä vanhimmat olivat vuodelta 1698, ajalta jolloin Ruotsi-Suomea koetteli nälänhätä ja sen seurauksena historian suurin väestökato. Juhlassa osa alkuperäisistä asiakirjoista oli näytteillä vitriineissä kunnanviraston aulassa. Sukukirjaan kopioitiin muutamia asiakirjoja, jotka Eeva Häkkinen aukeaman viereiselle sivulle selvensi ruotsiksi ja käänsi suomeksi. Kunnan arkistovirkailija skannasi asiakirjat sähköiseen muotoon, jotka sukuseura lunasti itselleen myöhempää käyttöä varten. Tulevilla tutkijoilla on todellinen "aarre" odottamassa hyödyntämistä. Alkuperäiset asiakirjat tulemme toimittamaan Mikkelin maakunta-arkistoon.

Lopuksi keskusteltiin sukuseuran toiminnasta, pidettiin perinteiset arpajaiset sekä jaettiin sukukirjat ennakkotilaajille ja uusille ostajille. Tilaisuuden päätyttyä laskettiin kukkavihko Kangasniemen sankarihaudoille

Voit katsella ja ladata juhlatilaisuudesta Torsti Erikssonin, Paavo Keräsen ja Veikko Tissarin ottamia valokuvia, jotka löytyvät seuraavasta linkistä.

Pielaveden haaran sukukirjan julkistamistilaisuus 25.5.2002

Kirjan julkistamistilaisuuteen Pielavedelle saapui kauniina kesäpäivänä noin 50 suvun jäsentä. Tilaisuus aloitettiin yhteisellä lounaalla.

Tilaisuudessa kirjan tekijä Raija Järvenpää kertoi kirjan sisällöstä ja sen syntyvaiheista. "Syy, miksi tähän urakkaan olen ryhtynyt, on tavallaan mummoni Hilda Marian. Uteliaisuus menneitä asioita kohtaan ja tiedonhalu itseäni koskevasta historiasta, siinäpä syytä ryhtyä harrastamaan sukuhistoriaa. Tämän uteliaisuuden tulos on nyt kädessäsi, suvun tietoja ja elämää 300 vuoden ajalta."

Raija kiitti Lahden Työväenopiston sukuhistorian opettajaa Taisto Suontaustaa, vastaväittelijää Jouko Tanskasta ja koko sukuhistorian seminaarilaisia avusta ja tuesta. Kiitoksen saivat myös kirjan kokoamisessa auttanut joukko innostuneita suvun jäseniä.

Sukuhistorian opettaja Taisto Suontausta kertoi, että kirjan julkaiseminen on arvokas kulttuurihistoriallinen teko. "Tissarin suku on kirjoitettu pysyvästi historian lehdille."

Tilaisuus päättyi huomionosoituksiin ja numeroitujen kirjojen jakoon. Kahvitarjoilun jälkeen lähdettiin bussilla tutustumaan sotilas Matti Tissarin ja hänen jälkeläistensä asuinsijoihin noin 20 km päässä olevaan Kallioselkään ja Karilaan sekä Säviän tuulimyllyyn. Tulomatkalla tutustuttiin Lepikontarppaan, Urho Kekkosen syntymäpaikkaan. Kekkonen kuuluu äidin puolelta Tissarin sukuun, vuoden 1797 sukutaulussa olevan Paavon jälkeläisiin.

Kirjan tekijä ja ohjaaja

Omistuskirjoituksia numeroituihin teoksiin

Yhteishenkeä sukukokouksesta - Yle TV1:n Priima asiaohjelmasta 6.9.2007 poimittua

Kokouksen osanottajia

Sukukokouksen tunnelma lähentää kaukaisimmatkin sukulaiset. Vaihdetaan kuulumiset, kerrataan kuolemat ja syntymät. Sukututkimuksesta ja perimätiedosta löytyvät yhteiset juuret.
Avosylinen ja laaja Tissarin suku kokoontui sukukokoukseen suvun syntysijoille Kangasniemelle. Mukana oli sukuseuran konkareita ja muutama ensikertalainenkin.
Tissarin suvun kantaisä Matti eleli 1500-luvulla, ja Tissari-nimisiä on tänä päivänä noin 900. Kaikki ovat sukua keskenään. Tissarin sukuseuran perustajajäsenen Airi Peterin sanoin: "Olkoot vaikka minkälaisia ruuttuksia, hevosvarkaita tai miehentappajia, ketään ei potkita pois. Ei myöskään sitä papin tekemää aatelista, Tissarista, joka sai nimensä perään nen-päätteen."
Kuka minä olen, mistä minä tulen? - Meitä on moneksi, sanoo sukututkija Sirkka Heikkinen. -Niitä on ollut talollisia, torppareita, puuseppiä ja kaiken alan taitajia. Kaikki kivoja ihmisiä.
Sukulaisuus näkyy ja tuntuu
- Kaikilla näillä on katseessa semmonen päättäväisyys, kuvailee sairaanhoitaja Pirkko Moilanen Jäppilästä katsellessaan äitiään ja isovanhempiaan vanhasta valokuvasta. - He tekivät sen, mitä olivat luvanneet ja pitivät sanansa, vaan ihmisinä olivat mitä lämpimimpiä.
- Isoäidillä oli Tissarien piirteitä, kertoo puolestaan rouva Marita Takkinen Siilinjärveltä, perustajajäsen hänkin. - Korkeat poskipäät ja suora nenä.

Molemmat kokevat sekä ulkoisten että sisäisten sukupiirteiden näkyvän suvussa edelleen. Rouvat ovat samaa mieltä myös sukuseuratoiminnan tärkeydestä. Vanhan vaaliminen on merkityksellistä, se antaa tunteen kuulumisesta johonkin ja luo sukupolvien ketjun.
Sukututkimus tärkeintä
Sukuseuran nykyinen esimies, toimitusjohtaja Veikko Tissari Laukaasta, on ollut mukana sukuseuran jokaisessa tapahtumassa alkaen sen perustamisesta vuonna 1981. - Koen, että tämä on antanut minulle hyvin paljon. Olen tutustunut sukulaisiin ja ennen kaikkea omat sukujuuret ovat selvinneet.

Sukujuurien tunteminen tarkoittaa Veikko Tissarin mukaan itsensä tuntemista. - Se antaa tietoutta siitä mikä minä olen, mistä minä tulen. Myös esivanhempien elämä kiinnostaa. Arjen historia opettaa ymmärtämään suvun ihmisten elämän käänteitä. Tissarien suvusta on sukuseuran tuella ilmestynyt kaksi sukukirjaa, joita pidetään seuran tärkeimpinä saavutuksina.

Pielaveden haaran sukukirja

Sukutieto pitää tallentaa
Tissarin sukuseuran suurin ongelma on nuorison vähäinen kiinnostus. Samaa kokevat muut sukuseurat, kiinnostus sukua kohtaan viriää yleensä vasta eläkeiän kynnyksellä.

Veikko Tissari haluaisi helpottaa tulevaisuuden sukututkijoiden työtä. Arkistoissa kaivelun lisäksi sukututkijoiden kannattaisi tallentaa tietoa itsestään. Liikaa muistoja katoaa jokaisen suvusta kuoleman kautta poistuvan mukana. - Elämänviisautta voi oppia nykyistenkin polvien tarinoista.